Vaikuttavuutta kehittämiseen – rahasto-ohjelmat yhteistyössä

Tulevalla ohjelmakaudella jäsenmaat laativat EU:n kanssa kumppanuussopimuksen, joka kattaa aluekehitysrahaston, sosiaalirahaston, maaseuturahaston sekä meri- ja kalatalousrahaston.  Kumppanuussopimuksessa sovitaan, miten EU:n yhteisiä tavoitteita – älykäs, kestävä ja osallistava kasvu – toteutetaan eri rahastojen toimenpiteillä.

Ohjelmavalmistelun kuvataan sujuneen kumppanuushengessä, mitä tietysti jo lainsäädäntökin edellyttää. Valtakunnan tasolla keskeisessä roolissa ovat alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta sekä maaseudun kehittämisen strategiaryhmä. Asioita on käsitelty ohjelmien seurantakomiteoissa ja niiden sihteeristöissä.

 

Näin pitää ollakin, mutta valtakunnallisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin kirjoitetut kuvaukset koordinoidusta kokonaisuudesta eivät tietenkään riitä. Todellinen käytännön yhteensovitus tapahtuu ja rahastojen toisiaan tukeva rooli löytyy ohjelmatoteutuksen alettua aluetasolla. Elävässä elämässä pitää soveltaa ja hakea erilaisia ratkaisuja, koska olosuhteet vaihtelevat niin paljon. Samalla sapluunalla toimimalla ja esimerkiksi rahoitusvalmistelua voimakkaasti keskittämällä alueiden tarpeita palvelevien ratkaisujen löytyminen mutkistuu. Rahoitusvalmistelussa on tunnettava maakunnallinen viitekehys ja toimijakenttä. Toivottavasti tehtyjen rakennerahastojen hallinnointia koskevien keskittämispäätösten jälkeenkin voidaan jatkaa aidosti aluelähtöistä kehittämistyötä.

 

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla korostuu elintarvikeketjun ja ruokajärjestelmien merkitys. Pellolta pöytään -ketjun toimivuuden tukemisessa on roolinsa kaikilla rahastoilla. Toinen merkittävä kokonaisuus maakunnassamme on innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittäminen. Tässä teemassa Etelä-Pohjanmaalla on pitkäjänteisesti kehitetty EPANET-professuuriverkostoa ja korkeakoulukonsortiomallia, joissa alueen elinkeinoelämän tarpeet ovat keskeisellä sijalla. Kolmantena esimerkkinä esille voidaan nostaa kasvuyrittäjyyden edistäminen – tähänkin liittyvät asiat ovat omalta kantiltaan mukana kaikkien keskeisten rahastojen painotuksissa. Vähähiilisyys ja biotalous ovat niin ikään tangeeraavia teemoja kaikissa ohjelmissa.

Ruokaprovinssia rakennetaan Etelä-Pohjanmaalla laajalla rintamalla – maaseutuohjelman hankkeessa kehitetty Epasteria -konsepti pilotoitiin Senaatintorilla Pikkuusen häjymmissä pidoissa kesällä 2012

Miten saamme parhaimman hyödyn irti ohjelmista siten, että voimme saavuttaa pienillä resursseilla optimaalisen tuloksen omassa maakunnassamme? Miten hanketoimijat pääsevät vaikuttamaan valittaviin painotuksiin?

 

Aluetason koordinointia ja yhteensovitusta teemme maakuntastrategiatyössä. Vaikka vetovastuu tässä työssä onkin maakunnan liitolla, kyseessä ei ole liiton suunnitelmapaperi, vaan koko maakunnan yhteiset valinnat ja priorisoinnit sisältävä strategia. Etelä-Pohjanmaalla olemme kiitollisia ja ilahtuneita siitä innostuksesta, jota eri kehittäjätahot ja hanketoimijat ovat osoittaneet strategian laatimisen aikana. Työpajoissa on hahmotettu niitä kaikkein tärkeimpiä niin pitkän tähtäimen kuin lyhyemmänkin aikavälin, muutaman vuoden perspektiivin, kehittämistavoitteita. Työskentely on pyritty pitämään mahdollisimman epämuodollisena, jotta siihen olisi helppo kaikkien osallistua ja lennokkaillekin ideoille ja ajatuksille olisi tilaa. Uusia näkökulmia on haettu nettikyselyllä.

 

Osana maakuntastrategiatyötä tullaan jatkossa joka toinen vuosi laatimaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Se tulee sisältämään myös rakennerahasto-ohjelman alueellisen rahoituksen painopisteet. Etelä- ja Länsi-Suomessa on rakennerahoituksen merkittävästi vähetessä tehtävä tiukkoja valintoja siinä, mitä toimia juuri rakennerahastorahoituksella halutaan edistää ja tukea. Raha ei riitä hetikään kaikkeen tärkeään valtakunnallisessa ohjelmassa mainittuun toimintaan. Eteen tulevien valintojen on perustuttava maakuntastrategian mukaisiin linjauksiin.

 

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tulee hyväksymään maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Myös maaseuturahaston asioita käsitellään MYR:ssä. Viranomaisten eli lähinnä ELY-keskuksen ja maakunnan liiton tehtävänä on pitää huoli siitä, että MYR:n tekemät linjaukset muuttuvat lihaksi käytännön ohjelmatoteutuksessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä, eri rahastojen toimia sisältäviä teemahakuja, joissa määritellään, minkä asioiden eteenpäin viemiseen hankkeita kulloinkin haetaan eri rahastoista rahoitettavaksi. Tällaisen ”teema edellä” -lähestymistavan avulla saadaan aikaan vaikuttavia kokonaisuuksia. Keskeistä on toimiva ja rakentava yhteistyö ELY-keskuksen ja liiton kesken. Hanketoteuttajan tulee huomioida hakemusvalmistelussa laajat kokonaisuudet ja kuinka niihin linkittyminen tapahtuu.

 

MYR:lle on raportoitava säännöllisesti siitä, miten asetetut linjaukset on saavutettu, missä on ollut haasteita ja mitä niille on tehtävissä. Hanketoteuttajille päin on tiedotettava selkeästi siitä, mitkä teemat ja kokonaisuudet kulloinkin ovat vuorossa.

 

 

Heli Rintala

EU-koordinaattori

Etelä-Pohjanmaan liitto

Katselukerrat: 271

Kommentoi

Sinun tulee olla Länsi-Suomen Helmet:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Länsi-Suomen Helmet

Kommentoinut Jyrki Tomberg EU-koordinaattori 25. syyskuu 2013 klo 14:36

Hyvä kirjoitus Heli!

Erityisesti kolmannessa kappaleessa esiin nostettu tärkeää.

© 2020   Luonut:   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot