Rakennerahastokauden 2014 – 2020 valmistelu on parhaillaan käynnissä. Komissio on jo antanut esitykset rakennerahastotoimintaa ohjaavista ja säätelevistä asetuksista. Vastaavasti Suomessa valmistellaan tulevan kauden ohjelma-asiakirjaa.  Tavoitteena on, että Manner-Suomessa toteutettaisiin yhtä ohjelma-asiakirjaa Tulevan ohjelman rakenne on pääpiirteissään jo selvillä sillä hallinnon kehittämisen ministeriryhmä (HALKE) on hyväksynyt tulevan ohjelman painopisteet. Niitä on kaikkiaan seitsemän.  Toinen ohjelmarakenteellinen muutos nykyiseen ohjelmaan on se, että ohjelma rakentuu kahdesta suuralueesta. Etelä- ja Länsi-Suomi muodostavat oman suuralueensa ja vastaavasti Pohjois- ja Itä-Suomi omansa. Molemmilla suuralueilla on oma valmisteluryhmänsä ja ne laativat parhaillaan omia esityksiään ohjelman sisällöstä.  Tässä blogissa valotetaan hieman uuden ohjelmakauden valmistelua ja pohditaan ohjelman toteutuksen vaihtoehtoisia malleja.

 

Tulevan ohjelman rakenne

 

 EU-RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014 – 2020 KANSALLINEN VALMISTELU

RAKENNERAHASTO-OHJELMAN PAINOPISTEET

 

Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että rakennerahasto-ohjelman 2014 – 2020 painopisteitä ovat

1. pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR),

2. uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR),

3. vähähiilisen talouden edistäminen (EAKR),

4. alueellisen saavutettavuuden parantaminen (EAKR, vain Itä- ja Pohjois-Suomessa),

5. työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen (ESR), (TEM)

6. koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (ESR) (OKM)

7. sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta (ESR). (STM)

 

Rakennerahasto-ohjelman painopisteet on valittu Eurooppa 2020 -strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta. EU-asetusehdotuksen mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksesta on käytettävä 80 prosenttia yllä mainittuihin painopisteisiin 1 – 3. Vähähiiliseen talouteen tulee käyttää 20 prosenttia rahoituksesta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksesta on käytettävä 20 prosenttia sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ja köyhyyden torjuntaan.

 

ESR-ohjelman sisältö lyhyesti

5. TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS (ESR)

Tämän painopisteen sisältö sisältää työ- ja elinkeinoministeriön(TEM) hallinnonalalle kuuluvat toimenpiteet ja muistuttaa sisällöltään nykyistä ohjelmaa ja sen toimintalinjoja 1 ja 2. Tavoitteena on tässä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn edistäminen, työurien pidentäminen ja työelämän laadun edistäminen tasa-arvoisella tavalla.  Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin, maahanmuuttajiin ja rakennemuutoksessa työttömäksi jääneisiin. Tähän kokonaisuuteen liittyen Suomen haasteeksi tulevalla ohjelmakaudella tulevat olemaan yritysten heikentynyt kilpailukyky, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä väestön ikääntyminen. Osin näihin ongelmiin pureudutaan myös painopisteessä 7.

 6. KOULUTUS, AMMATTITAITO JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN (ESR)

Tavoitteena on työn tuottavuuden parantaminen työvoiman osaamista ja ammattitaitoa kehittämällä sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen työmarkkinoiden tarpeita vastaavalla koulutuksella. Avainteemaksi muodostuu koulutuksen työelämäyhteys ja siihen liittyy myös osaamistarpeiden ennakointi ja yrittäjämyönteisyyden lisääminen. Maahanmuuttajien koulutusta tuetaan ammatillista koulutusta kehittämällä.

7. SOSIAALINEN OSALLISUUS JA KÖYHYYDEN TORJUNTA (ESR)

Tavoitteena on parantaa vaikeasti työllistyvien työhön osallistumista ja työelämävalmiuksia.

Toimenpiteiden kohteena ovat syrjäytyneet ja suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Osallisuutta voidaan tukea monialaisesti yhteistyössä julkisen sektorin, työelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Nämä yhteistyömuodot voivat liittyä, mm. asumiseen ja toimeentuloon. Painopisteessä tuetaan myös asiakaslähtöisiä innovatiivisia tuotteita tai palveluita sekä asiakassosiaalityön menetelmiä. Maahanmuuttajien kohdalla tuetaan tehostetusti kotoutumista.

 

Pohdintaa ohjelman rahoituksesta ja  toteutuksesta

Ohjelmakaudelle 2014-2020 laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, johon sisältyy aiemmin mainitut EAKR- ja ESR-toimintalinjat. Ohjelmakauden rahoituksen määrästä liikkuu tällä hetkellä vain arvioita. Luultavimmin se jää noin 1,1- 1,4 miljardin paikkeille, joka tarkoittaisi noin 65-80 % nykytasosta. Tällä on merkittäviä vaikutuksia aluetasolla, sillä ohjelmaraha jaetaan maakuntiin aina maakuntien väestöosuuksien suhteessa. Länsi- ja Etelä-Suomen suuralueella tämä tarkoittaisi sitä, että väkirikkaimmat maakunnat  eli Uusimaa sekä Varsinais-Suomi  ja Pirkanmaa saisivat leijonanosan ohjelmarahasta. Muut maakunnat olisivat lähinnä niukkuuden jakajia.

Rahoittajina toimisivat pääsääntöisesti ELY-keskukset ja kuntalähtöisissä EAKR-hankkeissa maakunnan liitot ja vain poikkeustapauksissa muu viranomainen. Ministeriöt voivat toimia rahoittajina sellaisissa valtakunnallisissa hankkeissa joissa pyritään koko maata koskeviin rakenteellisiin muutoksiin.  Rahoittavina viranomaisina toimisivat käytännössä samat tahot kuin kuluvallakin kaudella.

HALKEn linjauksen (23.3.2012) mukaan rakennerahastouudistuksen lähtökohtana on mm. vähentää hallinnon kustannuksia. Rakennerahastoviranomaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätösten valmistelussa siirryttäisiin täysin sähköiseen menettelyyn. Hakijat laatisivat sekä allekirjoittaisivat ja toimittaisivat hakemuksensa täysin sähköisesti.. Papereita ei enää siirreltäisi hakijan ja viranomaisen kesken. Tällaisten sähköisten järjestelmien käyttöönotto  merkitsee myös hallinnollisen työn uudistamista kohti keskitetympiä rakenteita. Asiaa on jo pohdittu ainakin hankkeiden maksatushallinnon kannalta. Selvitysmies Rauno Saari on ehdottanut, että rakennerahastojen ja maaseutuohjelman maksatus- ja tarkastustoiminta voitaisiin keskittää koko Suomessa yhteen ELY-keskusten yhteiseen erillisyksikköön. Tämä yksikkö hoitaisi itsenäisesti kaikkien hankkeiden maksatushakemusten käsittelyn ja päätöksenteon. Selvitysmies näkee tällaisen hallintomallin etuna sen, että kaikkia hakijoita kohdeltaisiin samoin periaattein. Toiseksi henkilöstöresursseja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.

Uudella kaudella pyritään myös keventämään hankkeiden toteuttajien hallinnollista taakkaa. Uusia kustannusmalleja pohditaan siinä tarkoituksessa, että maksatushakemusten laadintaan voitaisiin kiinnittää entistä vähemmän resursseja.

Ohjelmarahan väheneminen noin 20 – 30 prosentilla merkitsee hankehallinnon keventämistä niin viranomaisten että hankkeiden toteuttajien osalta. Toiseksi viranomaistyössä siirrytään kohti keskitetympiä hallintomalleja. Kaikki viranomaiset eivät välttämättä tee enää kaikkia hallinnollisen työn vaiheita, vaan ELY-keskukset voivat erikoistua joihinkin tehtäviin kuten maksatustehtävään.

Tässä muutamia tilannekuvia seuraavan ohjelmakauden valmistelusta ikään kuin keskustelun pohjaksi. Kommentteja, kysymyksiä ja mielipiteitä siis  toivotaan keskustelun jatkeeksi!

Kirjoittajat: Jouni Kytösaari ja Marko Muotio (Pohjanmaan ELY-keskus)

Katselukerrat: 656

Kommentoi

Sinun tulee olla Länsi-Suomen Helmet:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Länsi-Suomen Helmet

Kommentoinut Saila Tolppanen 26. maaliskuu 2013 klo 10:54

Erinomainen tiivistelmä. Panee ajattelemaan. Rakennerahastokauden valmistelu asiakirja on jo virittänyt kehittämistyötä uusille urille. Kiitos

Kommentoinut Merja Virkkala 25. maaliskuu 2013 klo 16:17

Avatessani jälleen rahoittajan aloittaman avauskeskustelun tulevasta ohjelmakaudesta yllätyin positiivisesti huomatessani, että blogiartikkeli on avattu jo 101 kertaa. Lisäksi kentältä pikkulinnut kertovat, että blogiartikkeli on antanut paljon tietoa ja ajatuksia lukijalleen, hyvä niin.

Keskusteltuani useiden blogiartikkelin lukijoiden (ja sisällöntuottajien) kanssa huomioimme, kuinka haasteellista on kommentoida saati sitten jopa kirjoittaa pidempää tekstiä aloitettuun keskusteluun tms.

Kuinka upeaa ja tärkeää olisi vaikkapa klikata "tykkää" -painiketta luettuaan toisen tuottamaa tekstiä ja erityisesti, jos vieläpä sattui tykkäämään lukemastaan :)

Pieni teko, mutta sitäkin suurempi vaikutus.

Merja

© 2020   Luonut:   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot