Viime kirjoituksessamme pohdimme uuden ohjelmakauden 2014-2020 rakennetta ja sen vaihtoehtoisia hallintomalleja. Jatkamme blogikirjoitteluamme pohtimalla uuden ohjelmakauden kovia tavoitteita ja haasteita. Lähdemme liikkeelle kovista faktoista ja lopuksi kerromme miten valmistelu etenee ja mitä uudistuksia järjestelmiin on luvassa.

Uusi ohjelmakausi lähtee yhdestä ohjelmasta eli Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto ovat samassa ohjelma-asiakirjassa. Tätä kutsutaan yhteiseksi strategiakehykseksi ja siihen kuuluvat ESR:n ja EAKR:n lisäksi Euroopan maaseuturahasto sekä meri -ja kalatalousrahasto. Yhtenäisellä lähestymistavalla eli strategiakehyksellä toivotaan saatavan aikaan synergiaa eri rahastojen välillä ja julkisen rahoituksen vaikutusten toivotaan moninkertaistuvan. Tarkka kohdennus onkin tarpeellista kun rahavarat rahastoissa pienenevät uudella ohjelmakaudella. Komissio linjasi yleistavoitteensa niin sanotussa Eurooppa 2020-strategiassa. Suomi on myös linjannut omat kansalliset tavoitteensa. Suomea ja sen alueita kannustetaan kehittämään ja toteuttamaan keskipitkän aikavälin strategioita. Näillä voidaan parhaiten vastata Suomen haasteisiin tulevalla ohjelmakaudella.

Ohjelmakauden kovat tavoitteet

Kovat tavoitteet tulevat osana Eurooppa 2020-strategian yleistavoitteita. Suoraan Euroopan sosiaalirahastoon liittyvät ainakin työllisten osuuden 20-64-vuotiasta nostaminen 75 prosenttiin, koulunkäynnin keskeyttäjien vähentäminen alle 10 prosenttiin, koulunkäynnin keskeyttäjien vähentäminen alle 10 prosenttiin, korkea-asteen tai vastaava tutkinto vähintään 40 prosentilla 30-34-vuotiaista sekä köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrän vähintään 20 miljoonalla EU:ssa(pohjana vuoden 2008:n taso). On huomattava, että Suomi on osan näistä tavoitteista jo saavuttanut. Nykytilanteessa koulunkäynnin keskeyttäneitä on hiukan alle 10 prosenttia ja korkea-astetta vastaava tutkinto on mainitussa ikäryhmässä noin 46 prosenttia. Suomen on kuitenkin linjannut kansallisessa uudistus-ohjelmassa tavoitteet vuodeksi 2020, joita ohjelmavalmistelussa on kunnioitettu. Niitten tavoitteet ovat pitkälti Eurooppa-strategiaa kovemmat. Esimerkkinä mainittakoon työllisten osuuden nosto 20-64 -vuotiaista 78 prosenttiin ja koulunkäynnin keskeyttäneiden saaminen 8 prosenttiin. Yksi suurimmista haasteista on joka tapauksessa köyhyysriskin piirissä olevat ihmiset, joiden määrä on saatava alemmas. Nykytilanteessa köyhyysriski koskee Suomessa 920.000 ihmistä ja kansallisesti on sovittu määrän vähentämisestä 150.000 ihmisellä vuoteen 2020 mennessä.

 

Suomen haasteet

Tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ja yksikkötyökustannukset ovat teollisuusaloja lukuun ottamatta nousseet. Tämä on heikentänyt suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Suomen talouden olisi lisäksi monipuolistuttava. Suomalaiset vientiä harjoittavat yritykset ovat liiaksi keskittyneet kypsille, hitaasti kasvaville markkinoille.

Suomen työllisyysaste on alentunut vuodesta 2008. Eurooppa 2020-tavoitteen saavuttaminen edellyttää mm. rakenteellisen työttömyyden ehkäisemistä, työurien pidentämistä sekä työntekijöiden osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeen vastaavuuden parantamista. Väestön ikääntyminen ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat huolenaiheina tästä näkökulmasta ja osin näihin pystytään vastaamaan sosiaalirahaston toimenpiteillä.

Muita Suomen haasteita ovat tarve laajentaa tutkimus- ja innovaatioperustaa ja monipuolistaa taloutta, suuri energiankulutus, luonnonvarojen kestävä hoito sekä ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet.

 

Valmistelu jatkuu

Eurooppa-neuvosto on linjannut koheesiopolitiikan rahoituksen kehyksen ohjelmakaudelle 2014 – 2020. Neuvosto määritti rahoituksen koko unionin alueella kokonaistasoksi 325 miljardia euroa. Tästä Suomen osuus on 1,3 miljardia euroa eli 25 prosenttia vähemmän kuin kuluvalla ohjelmakaudella. Komission budjetti menee vielä Euroopan parlamentin äänestettäväksi. Parlamentin käsittelyn ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa tulevan ohjelman valmistelun aikatauluihin. Toivon mukaan parlamentti vahvistaa uuden kauden rahoituskehyksen kesäkuun loppuun mennessä.

Rahoituskehyksen supistuminen tulee melko suurella varmuudella tarkoittamaan sitä, että ohjelman rahoittamisessa joudutaan priorisoimaan rahoitettavia toimenpiteitä. Kuten jo aiemmassa blogissamme todettiin, niin rahoitusresurssien niukkeneminen johtaa siihen, että rakennerahastohankkeita rahoittavien viranomaisten rahoitusosuudet tulevat olemaan verraten minimaalisia.

Nykyisellä ohjelmakaudella on jo muutaman vuoden ajan ollut käytössä projektien kustannusten korvaamisessa yksinkertaistettu malli, jossa osa hankkeen kustannuksista on korvattu kiinteän prosentin pohjalta ilman kirjanpidon tositteisiin perustuvaa selvittämistä (flat rate –malli ESR 17 %). Uusien joustavien kustannusmallien käyttö jatkuu uudella ohjelmakaudella. Uudella ohjelmakaudella hankkeiden maksatuskäytäntöjä tullaa vielä enemmän yksinkertaistamaan, sillä erilaisia yksinkertaistettuja kustannusten korvaamismalleja ollaan virittelemässä.

Uuden ohjelmakauden hallinnon yksinkertaistamiseen liittyy myöskin se, että sekä projektirahoituksen anomisessa että projektien maksatuksessa otetaan käyttöön sähköinen asiointi. Aivan kuten tälläkin kaudella sekä projektirahoitus- että maksatushakemus liitteineen laaditaan tyystin EURA:ssa. Uutta nykyiseen kauteen on kuitenkin se, että nuo hakemukset myös allekirjoitetaan sähköisesti ja toimitetaan järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn. Päätös toimitetaan hakijalle niin ikään sähköisesti. Tämän jälkeen rahoittaja ja maksaja käsittelevät hakemukset sähköisesti. Papereita ei ole enää tarkoitus siirrellä missään käsittelyn vaiheessa. Uutta EURA2014 –tietojärjestelmää rakennetaan asiakasystävällisemmäksi.

Projektien toiminnan raportointi helpottuu. Väliraportti korvautuu maksatushakemukseen liitettävällä maksatuskauden tiivistelmällä. Loppu- sekä seurantaraportti kuuluvat kuitenkin edelleen projektin pakollisiin raportteihin myös ensi ohjelmakaudella. Väliraportin poistuessa hankkeen raportointityökaluista, seurantaraportin merkitys hankkeen tulosten seurannassa korostuu ja hankkeen toiminnan johtamisen välineenä korostuu.

Ohjelmakauden 2014 – 2020 valmistelu jatkuu. Tavoitteena on, että valtioneuvosto hyväksyy Suomen ohjelma-asiakirjan tulevalle kaudelle. Tämän jälkeen tuo asiakirja toimitetaan komission hyväksyttäväksi. EURA 2014 –tietojärjestelmä rakentaminen myös jatkuu nykyisen tietojärjestelmän (EURA 2007) pohjalta.

Toivottavasti tämä tietopaketti innostaa hanketoimijoitamme pohtimaan uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia. Kommentoikaa alle tai ottakaa tämä aiheeksi keskustelussa ”Tuleva ohjelmakausi”.

Kirjoittajat: Jouni Kytösaari ja Marko Muotio, Pohjanmaan ELY-keskus

Lähteet: Komission yksiköiden kanta kumppanuussopimuksen ja ohjelmien kehittämiseen Suomessa vuosina 2014-2020-dokumentti sekä koottuja tietoja työ- ja elinkeinoministeriön esityksistä tai muistioista.

Katselukerrat: 291

Kommentoi

Sinun tulee olla Länsi-Suomen Helmet:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Länsi-Suomen Helmet

© 2021   Luonut:   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot