Uudet yksinkertaistetut kustannusmallit keventämään hallinnon taakkaa

Maksatusprosessi koetaan monta kertaa aikaa vieväksi sekä toteuttajaorganisaatiossa, että myöskin välittävässä toimielimessä (projektia rahoittava maakunnan liitto tai ELY –keskus). Tähän problematiikkaan on haettu apua mm. yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla. EU-rakennerahastoasetuksen muutosten mukaan käyttöön voidaan ottaa kolmenlaisia uusia kustannusmalleja:

 

-          laskennalliset yleiskustannukset (flat rate)

-          laskennalliset yksikkökustannukset (standard unit cost)

-          kokonaiskorvaus 50 000 €:oon saakka (lump sum)

 

Ensin mainittu on otettu käyttöön 1.6.2011 ja viimeksi mainittu 1.1.2012. Laskennallisten yksikkökustannusten malli ei ole vielä käytössä Suomessa. Flat rate –projekteja on jo käynnissä useampi sata ja Lump sum –projektejakin joitakin.

 

Laskennalliset yleiskustannukset (Flat rate)

Flat ratella tarkoitetaan kiinteää prosenttiosuutta, jolla korvataan osa kustannuksista eli ns. välilliset kustannukset hankkeen palkkakustannuksista. EAKR –hankkeissa Flat raten osuus on 20 % ja ESR –projekteissa 17 % hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Mallia käytettäessä hanketoteuttaja esittää todellisiin kustannuksiin perustuen vain välittömänä käsiteltävät kustannukset. Flat ratella korvattavia välillisiä kustannuksia hanketoteuttajan ei tarvitse esittää projekti –ja maksatushakemuksen yhteydessä eikä niitä näin olleen myöskään todenneta tai tarkisteta. Välittömät kustannukset todennetaan edelleen hankkeen kirjanpidosta maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla ja niihin sovelletaan voimassa olevia tukikelpoisuussäännöksiä.

 

ESR:n ja EAKR:n välittömät kustannukset, jotka muodostavat flat raten laskentapohjan:

Palkkakustannukset

ESR:n välittömät kustannukset, joiden perusteella ei lasketa flat rate –kustannuksia:

EAKR:n välittömät kustannukset, joiden perusteella ei lasketa flat rate –kustannuksia:

 - Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät          ostopalvelut ml. hankkeeseen liittyvä markkinointi ja  viestintä

 - Hankkeeseen kohdistuva tilintarkastus

 - Kohderyhmän tilavuokrat

 - Kohderyhmän aineelliset ja aineettomat pienhankinnat

 - Ns. erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei      myönnetä tukea

 (Työvoimapoliittiset toimenpiteet)

 

- Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut ml. hankkeeseen liittyvä markkinointi ja viestintä

- Hankkeeseen kohdistuva tilintarkastus

 

- Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät koneet ja laitteet, rakennukset ja maa-alueet, aineelliset ja aineettomat hankinnat sekä luontoissuoritukset

 

ESR:n ja EAKR:n välilliset kustannukset, jotka korvataan flat ratella, esim:

Hankehenkilöstön:

- matkakustannukset

- toimitilat, laitteet ja niiden ylläpitokustannukset sekä toimistokustannukset

- työterveysmaksut ja koulutuskustannukset

- Ohjausryhmän kustannukset ja muiden kokousten järjestelykustannukset

 

Pääsääntöisesti hakijalla on mahdollisuus valita, käyttääkö hankkeessa flat rate –mallia vai perinteistä todellisiin kustannuksiin perustuvaa kustannusten korvaustapaa. Valinta edellä mainittujen välillä tehdään jo hakemusvaiheessa EURA2007 –järjestelmässä. Projektin toteuttajan kannattaa siis jo hakemusvaiheessa suunnitella hankkeen kustannukset ja arvioida vaihtoehdot huolella, sillä valittua kustannusten korvaamismenettelyä ei voida muuttaa sen jälkeen, kun projektisuunnitelma on hyväksytty ja rahoituspäätös tehty.

 

Flat rate –mallia ei voida käyttää kaikissa hanketyypeissä. Tällaisia flat rate –menettelyn ulkopuolelle rajattuja hanketyyppejä ovat mm: Finnveran ja Tekesin rahoittamat EAKR –hankkeet, TUKI2000 –järjestelmässä hallinnoitavat yritystuet, hankkeet, joissa ei ole palkkakustannuksia ja hankkeet, joiden valintamenettely perustuu hankintalain mukaiseen julkiseen hankintaan. Todellisiin kustannuksiin perustuva menettely on tarkoituksenmukaista myös silloin, jos hankkeeseen sisältyy poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka flat rate –mallissa korvattaisiin prosenttimääräisinä. Esimerkkinä voidaan mainita hankkeet, joissa on paljon matkakustannuksia.

 

Kertakorvausmenettely (Lump sum)

Rahoitus kertakorvauksella saattaa tulla kysymykseen hankkeissa, jossa tehtävät toimenpiteet ja tulos voidaan määritellä hakemuksessa ja päätöksessä selkeästi. Erilaiset selvitykset, tapahtumien järjestäminen tms. kertaluontoiset toimenpiteet ovat hyviä esimerkkejä hankkeista, joissa lump sum –kertakorvausmenettely saattaa olla järkevää.

 

Kertakorvausmenettelyn tavoitteena on keventää pienten hankkeiden hallinnointia. Julkisen rahoituksen enimmäismäärä voi olla korkeintaan 50 000 €. Hankkeessa voi olla lisäksi yksityisrahoitusta, jonka määrää säädökset eivät rajoita. Korvauksen määrä vahvistetaan päätöksessä yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteella. Tuensaajan ei tarvitse esittää ollenkaan tositteita todellisista kustannuksista vaan kustannukset maksetaan hankkeen toteuttajalle syntyneen tuloksen tai toimenpiteen toteutumisen/toteutumattomuuden arvioinnin jälkeen. Tässä tapauksessa on siis merkitsevää syntynyt tulos. Kertakorvausmenettelyssä on kuitenkin olemassa riski, että tuloksia ei saavutetakaan, jolloin tukea ei makseta projektin toteuttajalle. Jos hanke koostuu osatavoitteista, maksatus suoritetaan kunkin osatavoitteen osalta erikseen ja tällöin epäonnistumisriskiä voidaan pienentää.

 

Myös tässä mallissa on tiettyjä hanketyyppejä rajattu menettelyn ulkopuolelle. Tällaisia hankkeita ovat mm: julkisina hankintoina toteutettavat hankkeet, Finnvera Oyj:n hankkeet sekä ELY –keskusten itsensä toteuttamat hankkeet, joissa on työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pk –yritysten osaamisen kehittämisen edistämistä. Kertakorvausmenettely toivotaan tuovan lisää pieniä toimijoita hanketoteuttajiksi. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja paikalliset yhdistykset nähdään tärkeänä viiteryhmänä ko. menettelylle.

 

Lisätietoja asiasta

Tämän blogin kirjoittaja on Satakuntaliiton EU –koordinaattori Jyrki Tomberg, jolta saat asiaan liittyvää lisätietoa. Niin ikään lisätietoja antaa alueesi maakunnan liitto tai ELY –keskus. Hyödyllistä tietoa löytyy myös työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilta www.tem.fi/alueidenkehittäminen.    

Katselukerrat: 409

Kommentoi

Sinun tulee olla Länsi-Suomen Helmet:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Länsi-Suomen Helmet

© 2019   Luonut:   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot