Osallisuushankkeet rules! Katsaus ESR:n TL 5:n rahoituksella tehtävään työhön koko maassa

EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteissa Suomen haasteena on eriarvoistuminen, väestön polarisoituminen ja huono-osaisuuden kasautuminen. Ongelmat kuten työllisyyden epävarmuus, vammaisten ja muiden osatyökykyisten pääsy työmarkkinoille, terveydenhuollon palvelujen saatavuus, asunnottomuus ja lapsiköyhyys kasautuvat huono-osaisille ryhmille. Osa syrjäytyy kauas työmarkkinoilta, eikä perinteisellä välityömarkkinapolitiikalla ole savutettu toivottuja tuloksia. Uudella Euroopan sosiaalirahaston Toimintalinjan 5. kehittämistyöllä on pyritty vastaamaan eriarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevaan haasteeseen.

Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan (TL 5) rahoitus on kohdennettu työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen. Tavoitteena on ehkäistä rakenteellista eriavoisuutta ja osattomuutta sekä edistää ihmisten kiinnittymistä yhteiskuntaan. Kuluvalla kaudella on rahoitettu valtakunnallisia ja alueellisia hankkeita. 

Hankkeita on syksyyn 2018 mennessä käynnistynyt lähes 300. Päättyneitä hankkeita on runsas kolmannes. Hankkeissa kehitetään ratkaisuja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työikäisten osallisuuden edistämiseen ja koulutus- ja työllisyyspolkujen löytämiseen. Lukumääräisesti noin kymmenes on valtakunnallisia hankkeita, joista osalla on yli 10 osahanketoteuttajaa, kukin paikallishankkeiden kokoluokkaa. Lisäksi joissakin paikallisissa ns. kansalaistoiminnan hankkeissa on lukuisia pienempiä projekteja.  

Kaverihankkeita etsimässä?

Valtakunnallisen Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokran vastuulla on ollut edistää toimintalinjan 5. sisällöllistä ymmärrystä ja tukea käytännön kehittämistyötä. Sokra tarjoaaa valtakunnallisesti kattavan aluekoordinaation kehittämishankkeiden ja sidosryhmien tueksi, yhteistyön ja verkottumisen vahvistamiseksi, tulosten levittämiseksi sekä edistämään osallisuustiedon sekä ymmärryksen lisäämistä.

Sokra-koordinaation koordinaattorit voivat auttaa etsimään samankaltaisia toimintaa muualta suomesta. Kysy lisää koordinaattorilta.

Valtakunnallisten hankkeiden osahankkeet auttavat kehittämään alueilla toteutettavaa paikallista toimintaa ja toisaalta alueella tehtävä työ saa tukea ja näkyvyyttä valtakunnallisessa kontekstissa.

Sosiaalisen osallisuuden käsite oli rahoituskauden alussa jokseenkin epäselvä sekä hankehakijoille että rahoittajille. Sokran toimesta sosiaaliseen osallisuuteen luotiin tutkimuskatsaukseen nojaava määritelmä ja osallisuuden viitekehys. Sokra-koordinaation tutkimusosiossa on kehitetty osallisuuden kokemusta mittaava osallisuusindikaattori. Osallisuuden viitekehyksen mukaisen osallisuuden palaset –prosessin avulla hankkeiden lupaavia osallisuutta edistäviä käytäntöjä on alettu mallintaa osaksi osallisuutta edistäviä teemakokonaisuuksia. Itä- ja Pohjois-Suomen koordinaatio on tuottanut tietoa huono-osaisuudesta ja hyödyntänyt palvelumuotoilua hankkeiden tulosten näkyväksi tekemiseksi.

Hanketyö kohdentuu heikoimmassa asemassa olevien eriarvoisuuden kaventamiseen.

Avoimesta Rakennerahaston tietopalvelusta syksyllä 2018 poimittujen tietojen perusteella ESR:n toimintalinja 5:n hankkeiden suurin päätoteuttajaryhmä koko maassa on kansalaisjärjestöt, toiseksi kunnat ja kolmanneksi oppilaitokset. Osatoteuttajia ovat järjestöt, muut kolmannen sektorin toimijat, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat ja kuntayhtymät, yritykset ja seurakunnat. Tulos kertoo TL 5:n toteuttajajoukon moninaisuudesta ja hankkeiden sisään kirjatusta yhteistyöorientaatiosta.

Keskeisiksi kohderyhmiksi ovat muodostuneet nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. Kohderyhmät vastaavat rahastokaudelle asetettuja tavoitteita tavoittaa työelämän ulkopuolella olevat, heikoimmassa asemassa olevat henkilöryhmät.

Kaikista hankkeista 40 % keskittyy heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukemiseen, 20 % tukee nuorten hyvinvointia ja aktiivista osallistumista, 25 % ehkäisee syrjintää ja tukee huono-osaisuutta kokevien ryhmien sosiaalista osallisuutta ja 14 % harjoittaa kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueella.

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n kehittämishankkeiden osallistujille tehdyssä kyselytutkimuksessa (Leemann ym.2018) havaittiin, että osallisuuden kokemuksella on vahvoja yhteyksiä terveyteen, toimeentuloon, työttömyyteen, elämänlaatuun, äänestysaktiivisuuteen ja yksinäisyyteen. THL:n Sokra-koordinaation kyselyyn vastasi syksyllä 2018 yhteensä 789 työelämän ulkopuolella olevaa.  

Tutkimuksen mukaan työelämän ulkopuolella olevilla vakava psyykkinen kuormittuneisuus on yli kolme kertaa yleisempää (34,5 %) kuin väestöllä keskimäärin. Vastaajista 60 % kokee hankalaksi kattaa kotitalouden menot, 55 % kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi ja 25 % kokee itsensä yksinäiseksi. 

Koettu niukkuus ja tinkiminen ruuasta ja lääkkeistä on jopa kaksi kertaa yleisempää kuin muussa väestössä. Vahingollinen alkoholin käyttö, psyykkinen kuormittuneisuus, alhainen koulutustaso, tai tuloköyhyys kasautuvat joillekin yhteiskuntaryhmille. Myös yksinäisyys, joka on monien yhteiskunnallisten ongelmien taustatekijä, näyttää tässä ryhmässä olevan jopa noin kolminkertainen kuin väestössä keskimäärin Lisäksi äänestysaktiivisuus on työelämänulkopuolella olevilla selvästi pienempää kuin väestössä keskimäärin.

Tulokset viestivät siitä, että huono-osaisuus estää ihmisiä hyödyntämästä olemassa olevia mahdollisuuksia, koska voimavarat kuluvat huoleen ja perustarpeista huolehtimiseen. Näköalattomuus heikentää kykyä tarttua mahdollisuuksiin, osa väestöstä tipahtaa positiivisesta kehityksestä. Työllistymispoluilla eteneminen, koulutukseen osallistuminen, ja yleensä oman hyvinvoinnin edistäminen on vaikeaa ihmisille, erityisesti nuorille, joille kasaantuu monia huono-osaisuuteen viittaavia tekijöitä. Haavoittuvassa asemassa olevien työllistymisen ja toimeliaisuuden edistäminen edellyttävät erityistä tukea. Osallisuuden kokemuksella on laajasti yhteyksiä hyvinvointiin.

 

Mitä hankkeissa on tehty? Esimerkiksi

  • hankkeissa on kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan toiminnan sisältöjä
    • Kirjoitettu sosiaalisen kuntoutuksen laatukriteerit
    • Käynnistetty taide- ja kulttuurilähtöistä ryhmätoimintaa
  • Koulutettu eri taustaisia kokemusasiantuntijoita: maahanmuuttajia, päihde- ja /tai mielenterveysongelman, asunnottomuuden tai pitkäaikaisen työttömyyden kokeneita.
    • Palkattu kokemusasiantuntijoita
    • Yhteisvalmennettu kokemusosaajia ja ammattilaisia
  • Perustettu matalan kynnyksen tiloja, joissa osallistujat ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä ammattilaisten kanssa.
    • Jalkautettu monialaisesti ammattilaisia työskentelemään siellä missä ihmiset ovat
    • Annettu tietoa esimerkiksi työttömien terveystarkastuksista ja palveluista
  • Autettu ihmisiä leipäjonosta avun piiriin, tarjottu asuntoja välivuokra-asuttamisen mallilla.
  • Kehitetty verkostoyhteistyötä ja uusia tapoja poluttaa ja tukea ihmisiä palvelusta toiseen
  • Työllistetty ihmisiä ryhmämuotoisesti esimerkiksi
  • Perustettu osuuskuntia
  • Toteutettu taidetoimintaa

 

Haasta ESR:n toimintalinja 5:n hankeet alueeltasi vuoropuheluun!  Löydä etsimäsi kartalta

Kysy, kerro ja keskustele aiheesta: Sokran edustajana tanja.hirschovits-gerz@thl.fi

LUE LISÄÄ

 

Katselukerrat: 184

Kommentoi

Sinun tulee olla Länsi-Suomen Helmet:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Länsi-Suomen Helmet

© 2019   Luonut:   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot