Työterveyshuolto ei kohdistu kaikkiin työssäkävijöihin tasapuolisesti. Erityisen huonosti työterveyspalveluja käyttävät yksin yrittävät sekä pk-yritykset. Uuma-hankkeessa tehtyyn käsikirjaan kerättiin kokemuksiin perustuvia esimerkkejä siitä, miten palveluja voidaan parantaa sekä niiden käyttäjien että tuottajien näkökulmasta. Kaiken perustana on yksinkertainen oivallus: työterveyshuollon osapuolten on ymmärrettävä toisiaan, siis puhuttava samaa kieltä.  

Uuma-hankkeen oivallukset voidaan kiteyttää seuraavasti:

1. Työterveyspalvelujen asiakas ei ole terveysalan ammattilainen, hänen ei tarvitse osata alan ammattikieltä. Palvelun eri prosessit on avattava ymmärrettäviksi. Palvelujen ostajan on ymmärrettävä, mitä ostaa ja mistä maksaa.
2. Palvelujen tarjoaja pystyy paremmin kuvaamaan palvelunsa, jos niiden prosessit on avattu ja kuvattu. Pitää tietää, mitä tarjoaa.
3. Kaiken takana on asiakaslähtöisyys, siis tarve. Tarpeet selviävät vain kysymällä. Tarjottavat palvelut pitää räätälöidä työpaikan tarpeiden mukaisiksi.
4. Tietääkö työnantaja, mitä palveluja henkilöstö tarvitsee? Sekin kannattaa selvittää.
5. Palvelujen tarjonnassa on kyse yhteistyöstä, yhdessä sovituista pelisäännöistä. Siihen tarvitaan selkeät sopimukset, päivitettävät suunnitelmat ja yhteinen päätös siitä, kuinka toimintaa seurataan.
6. Työterveyshuollon tehtävänä on varmistaa sekä oman henkilöstönsä että ostopalvelun tarjoajan työterveyshuollon pätevyys. Tällä varmistetaan säädöstenmukaiset työterveyshuoltopalvelut.
7. Terveyden edistäminen ja ennakoiva työterveyshuolto on suunnitelmallista ja sisältää vaikutusten mittaamisen.  
8. Yrittäjän ja henkilöstön terveys, työkyky ja työhyvinvointi ovat osa yleistä yritysten liiketoimintaa ja sen kehittämistä.  Koneita on helpompi rekrytoida ja perehdyttää kuin ihmisiä. Hyvistä työntekijöistä kannattaa pitää huolta.

Linkki tiedotteeseen, josta löytyvät myös käsikirjasta ja hankkeesta lisätietojen antavien asiantuntijoiden yhteystiedot.

Linkki käsikirjaan.

Hyvää työhyvinvointia kaikille!