ÄHKY

 

Hankeähky on kiputila, jonka syyt vaihtelevat, mutta oireet saattavat olla hankevetäjälle ja kehityssuunnitelmille todella vaarallisia.

Hankeähky ravistelee alkusynnyn mahdottomuuden teoriaa. Se ei leviä eikä tartu millään tunnetulla tavalla vaan sikiää suvuttomasti ja ennemmin tai myöhemmin ottaa hankkeen haltuunsa. Ähky voi esiintyä jopa proaktiivisesti ennen kuin hanke on saatu kunnolla käyntiin.

Hankeähky on signaali, jonka projektin vetäjä voi aistia esimerkiksi kootessaan yritysryhmää. Ottaessaan yhteyttä yrittäjään voi tuntea hiljaisen signaalin kun yrittäjä kertoo poistavansa aseestaan varmistimen kuullessaan sanan ”hanke.” Silloin on syytä perääntyä ja ottaa pari askelta taaksepäin, jos se on tilan puolesta mahdollista.

Käsittääkseni hankeähkyä aiheuttavat rahoittajat. Rahoittajat synnyttävät hankehaulla organisaatioissa kehittämisen kipinän, jota aletaan palkeilla puhaltaa ilmiliekkeihin. Ajatellaan, että tarttis tehdä jotain, kun rahaa on jaossa. Alkaa kuumeinen miettiminen, mihin osaaminen yltää ja mitä palveluksia voidaan tuottaa. Näin syntyy aito hankekiima.

Hankeähky on varma asia, jos organisaatio lähtee liikkeelle pelkästään oman osaamisen näkökulmasta. Siis siitä, mitä osataan ja halutaan tehdä. Totta kai sitäkin on mietittävä mutta lähtökohta pitää olla aivan toinen. On selvitettävä kohderyhmä ja kohderyhmän tarpeet eli mille palvelulle on oikeasti tilaus. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa isot yritykset suorittavat aina markkina- tai kuluttajatutkimuksia ennen kuin tuotetta tarjotaan kauppaketjuille. Ennen toiminnan alkua pitää olla mahdollisimman varma, että tuote menestyy markkinoilla. Ainoastaan jääkiekkoa voi pelata verrattain hyvällä menestyksellä pitkä päätyyn ja perään –asenteella. Ähkyn synnyttämä hanketyö on toiminnasta irrallista kehittämistä eikä se kiinnity mihinkään.

Ähkyn välttäminen onnistuu, kun lähdetään liikkeelle selvittämällä kohteen tarpeet luotettavasti. Lisäksi sidosryhmät, joko yritykset tai muut organisaatiot, on saatava sitoutumaan tavoitteisiin. Tavoitteiden on oltava selvät ja niiden on oltava saavutettavissa koska muuten on vaara, ettei hankevetäjäkään ole selvillä, mihin suuntaan on lähdettävä.

 

Foodwest Oy

 

Jouko Kirjavainen

Katselukerrat: 185

Kommentoi

Sinun tulee olla Länsi-Suomen Helmet:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Länsi-Suomen Helmet

Kommentoinut Kati Keronen 24. kesäkuu 2013 klo 14:28

Erinomainen näkökulma hankeähkyyn, Jouko! Keskustelimmekin tästä teemasta Hankekoulun Ahaa-ryhmän työpajassa kuluneena keväänä ja vein ryhmän terveiset rahoittajien ja hanketoteuttajien yhteiseen työpajaan, jossa se herätti paljon keskustelua. Kiitos vielä, että nostit useille hanketoimijoille yhteisen aiheen rohkeasti esille myös tässä blogissa, sillä kokemukseni mukaan et ole asian kanssa yksin, vaan huolesi jakaa moni niin Pohjanmaalla, Satakunnassa kuin Etelä-Pohjanmaallakin. Lisäksi rahoittajat toivovat suuresti kuulevansa rohkeita, avoimia ja perusteltuja näkemyksiä kentältä voidakseen kehittää omaa toimintaansa.

Hankeähkyyn liittyen, on erittäin tärkeää nostaa pöydälle se tärkein, eli asiakastarpeiden tunnistaminen ja niiihin vastaaminen, kuten kirjoituksessasi teet. Ehkäpä on juuri näin kuin kirjoitat, että perimmäinen syy siihen, etteivät hankkeiden tulokset jalkaudu parhaalla mahdollisella tavalla kumppaniyrityksiin tai -organisaatioihin, on juuri hankkeen aloittaminen, markkinointi ja toteuttaminen vääristä lähtökohdista ja haluttomuus tai kyvyttömyys muuttaa suuntaa kun havaitaan, että valittu suunta ei tunnu toimivan.

© 2020   Luonut:   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot