Hallinnolliset muutokset rakennerahastokaudella 2014–2020

 

Tulevan rakennerahastokauden 2014–2020 rakennerahastoasetuksen lähtökohtana on vähentää hallinnon kustannuksia, vahvistaa tuloksellista toimintaa sekä keventää tuensaajan hallinnollista taakkaa. Kustannussäästöjä on tarkoitus saada aikaan mm. vähentämällä ELY-keskusten ns. oman tuotannon hankkeita sekä helpottamalla hankehallintoa. Kaikki asiointi on tarkoitus toteuttaa sähköisen järjestelmän kautta: projektihakemuksia, maksatushakemuksia jne. ei enää toimiteta paperiversiona, vaan sähköisen järjestelmän kautta. Oman helpotuksensa hankehallintoon tuovat yksinkertaistetut kustannusmallit, joissa kaikkia kustannuksia ei tarvitse esittää (flat rate) tai rahoitus maksetaan kertakorvausmenettelynä (lump sum) tuloksiin perustuen.

Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan hieman tulevan rakennerahastokauden hallinnollisista muutoksista ja niiden vaikutuksista tuensaajan näkökulmasta. Samalla korostettakoon, että kirjoituksen sisältö perustuu valmisteluaineistoon. Kirjoituksessa esille tuoduista yksityiskohdista ei ole tehty päätöksiä, joten niihin saattaa tulla vielä muutoksia!

 

Rakennerahastotietojärjestelmä

Rakennerahastokauden 2014–2020 sähköisissä palveluissa hyödynnetään pitkälti nykyisen rakennerahastokauden tietojärjestelmäratkaisuja, jotka kuitenkin kehitetään tulevan kauden vaatimusten mukaisiksi. Uuden rakennerahastotietojärjestelmän työnimenä on EURA 2014. Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut järjestelmätoimittajan, ja valituksi on tullut Netum Oy, joka on myös nykyisen EURA 2007 -järjestelmän toimittaja.

Tavoitteena on aloittaa rakennerahastokauden toimeenpano 2.1.2014, jolloin myös sähköisten palvelujen tulee olla käytettävissä riittävässä valmiusasteessa. Rakennerahastotietojärjestelmän tavoitteena on järjestelmän käytettävyyden ja tietojen luotettavuuden parantaminen, asiakaslähtöisyys (mm. tuensaajan mahdollisuus toimia täysin sähköisesti) sekä hallinnollisen taakan vähentäminen (”only once encoding” -periaate eli tietojen kertatoimittaminen viranomaiselle). Rakennerahastotietojärjestelmässä kehitetään erityisesti kuluvalla kaudella puutteellisiksi havaittuja prosesseja sekä raportointia.

Järjestelmä rakennetaan siten, että kaikki hankehallintoon liittyvä asiointi on mahdollista hoitaa täysin sähköisesti. Tämän myötä EURA 2014 muodostaa samalla asiakirjojen sähköisen arkiston. Kaikki maksatuksiin liittyvät lisätietopyynnöt ja vastaukset niihin hoidetaan järjestelmän kautta. Osana järjestelmää otetaan käyttöön Verohallinnon Katso-tunnistautuminen, minkä jälkeen hakijan ei enää tarvitse toimittaa allekirjoitettuja papereita. Katso-tunnistuksesta löytyy lisätietoja osoitteesta www.vero.fi/katso. Katso-tunnistus on Verohallinnon tarjoama palvelu tunnistautua viranomaisten sähköisiin palveluihin. Tunnistetta voivat käyttää yritykset, yhtymät, julkiset organisaatiot ja yhdistykset. Tunniste on maksuton, ja sen saavat käyttöönsä kaikki, joilla on kauppa- tai yhdistysrekisteriotteen mukaan oikeus toimia organisaation puolesta eli joilla on nimenkirjoitusoikeus. Kun lomake on jätetty viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnisteella, voi viranomainen luottaa siihen, että sen on jättänyt nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Viranomaiskäyttäjä puolestaan ei käytä erillistä tunnistautumispalvelua, vaan päätöksen tms. asiakirjan hyväksyntä vahvistetaan erillisellä käyttäjäroolilla. Sähköisen asioinnin rinnalla tuensaajilla tulee edelleen säilymään mahdollisuus jättää asiakirjat paperiversiona.

 

Hakemusprosessi

Hakemuslomakkeiden sisältö uudistuu. Jatkossa hakemuslomakkeiden rakenne on entistä tiiviimpi ja loogisempi. Tässä osiossa on esitetty joitakin hakemuslomakkeeseen suunniteltuja muutoksia.

Yhteishankkeen tietojen esittämistä on parannettu: osatoteuttajien perustiedot ja yhteishankkeen perustelut tuodaan aiempaa selkeämmin esille. Lisäksi jokaisen osatoteuttajan tiedoille tulee oma taustalomake. Yhteishankkeissa päätoteuttaja on se taho, joka toimii EURA 2014 -järjestelmässä varsinaisena hakijaorganisaationa. Päätoteuttaja allekirjoittaa hakemuksen sähköisesti Katso-tunnistetta käyttäen muiden hakijoiden antaman kirjallisen valtuutuksen nojalla.

Hakemuslomakkeeseen on suunniteltu oma osio koskien hakijan osaamista ja hankkeen riskiarviointia. Hakijan tulee siis arvioida omaa osaamistaan ja kokemuksiaan hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta. Hakijan tulee niinkään arvioida hankkeen toimintaan liittyviä riskejä sekä sitä, millä toimenpiteillä riskien toteutumisen todennäköisyys minimoidaan.

Hakemusosioon tulee valmius EU-asetusten mahdollistamien yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöönottoon. Hakemuslomakkeella hakija valitsee kustannusmalliksi todellisiin kustannuksiin perustuvan mallin, prosenttiperusteisen kustannusmallin (flat rate) tai kertakorvausmenettelyn (lump sum). Tulevalla kaudella yksinkertaistetut kustannusmallit otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti. Todellisiin kustannuksiin perustuvasta mallista ei kuitenkaan voida kokonaan luopua. Todellisiin kustannuksiin perustuvan mallin valinnalle hakijan tulee kuitenkin esittää hakemuslomakkeessa perustelut. Joka tapauksessa hakija tekee EURA 2014 -järjestelmässä hakemuslomakkeen täytön yhteydessä valinnan käytettävästä kustannusmallista. Valinta on tehtävä erityisen huolella, koska valittua kustannusten korvausmenettelyä ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun projektihakemus on hyväksytty rahoitettavaksi.

Muita hakemuslomakkeeseen suunniteltuja muutoksia ovat horisontaalisten painopisteiden (kestävä kehitys, kumppanuus ja tasa-arvo) osuuden uudistuminen. Lisäksi de minimis -tuki-ilmoitus uudistuu. Hakuvaiheessa hakijan tulee esittää arvio kertyvistä de minimis -osuuksista. Tämän lisäksi yhteishankkeissa de minimis -tuki-ilmoitus tulee tehdä jokaisen osatoteuttajan osalta erikseen.

 

Maksatus, seuranta ja raportointi

Maksatusprosessiin, seurantaan ja raportointiin on odotettavissa tiettyjä muutoksia. Useat tuensaajat ovat tuoneet esille, että maksatushakemusten, seurantalomakkeiden ja väliraporttien erilaiset palautusajankohdat eivät ole tuensaajan kannalta hyvä ratkaisu. Tähän kohtaan on nyt tulossa parannuksia.

Tulevalla rakennerahastokaudella tuensaaja toimittaa kultakin maksatuskaudelta maksatushakemuksen ja seurantalomakkeen samanaikaisesti. Maksatuskausia ei vakioida, vaan niistä voivat hakija ja rahoittajaviranomainen sopia keskenään. Erillisestä väliraportista luovutaan. Väliraportti korvataan jatkossa siten, että osaksi seurantalomaketta tulee oma ”Maksatuskauden toimenpiteet” -osio. Tässä osiossa tuensaajalta pyydetään selvitystä, miten maksatuskaudella syntyneet kustannukset edistävät hankkeen tavoitteiden ja tulosten toteutumista, onko hanke edennyt hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa sekä onko ulkopuolinen rahoitus toteutunut hankesuunnitelman mukaisesti. Näin menetellen yhdistetään nykyisen rakennerahastokauden seurantaraportti ja väliraportti integroimalla seurantalomakkeeseen ns. toimintatiivistelmä kustakin maksatuskaudesta. Maksatuskausittain toimitettavan seurantalomakkeen lisäksi tuensaaja toimittaa loppuraportin nykyiseen tapaan hankkeen päätyttyä.

Uusi seurantalomake sisältää siis numeeristen tietojen lisäksi sanallisen maksatuskauden toimenpiteitä koskevan osion. Raportoinnin liittämisellä maksatusten yhteyteen saadaan nykyistä ajankohtaisempaa seurantatietoa. Näin ollen seurantakausi on aina sama kuin maksatuskausi, jolloin rahoittajaviranomainen tarkastelee hankkeen sisältöä maksatuskausittain. Samalla rahoittajaviranomaisella on mahdollisuus arvioida, onko hankkeen toteutuksessa tukikelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Mikäli kyseessä on yhteishanke, tulee jokaiselle osatoteuttajalle maksatushakemukseen oma taustalomake. Osatoteuttajat toimittavat maksatuskautta koskevat tiedot päätoteuttajalle, joka kokoaa tiedot osatoteuttajakohtaisille taustalomakkeille ja tekee maksatushakemuksen EURA 2014 -järjestelmässä. Maksatuspäätös toimitetaan järjestelmän välityksellä päätoteuttajalle, jolle myös tuki maksetaan. Päätoteuttaja puolestaan hoitaa rahaliikenteen osatoteuttajille keskinäiseen sopimukseen perustuen.

Tuensaaja ilmoittaa maksatushakemuksessa vain toteutuneet kustannukset sekä maksatuskaudella toteutuneet kuntarahoituksen, muun julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen erät. Tuensaaja ei enää esitä maksuun haettavaa summaa, vaan järjestelmä laskee automaattisesti tukiprosentin mukaisen osuuden tukikelpoisista kirjanpidon nettokustannuksista sen jälkeen, kun maksatustarkastaja on tehnyt tukikelpoisuusratkaisun. Tämä mahdollistaa sen, että tuensaaja voi ilmoittaa kirjanpitoon toteutuneet kuntarahoituksen, muun julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen erät, vaikka ne ylittäisivät toteutuneet kustannukset. Järjestelmä hoitaa mahdollisten etupainotteisten rahoituserien jyvityksen seuraaville maksatuskausille.

Erikseen raportoitavan rahoituksen osalta yksityinen rahoitus jää kokonaan pois. Yksityisen rahoituksen osalta hyväksytään kuitenkin edelleen ”riihikuiva” rahoitus. Erikseen raportoitavaksi rahoitukseksi hyväksytään kunta- ja muu julkinen rahoitus. Tästäkin rahoitusosuudesta ollaan jättämässä pois osallistujien laskennalliset matkakustannukset sekä talkootyö ja muut luontoissuoritukset, joten jäljelle jäävät ainoastaan kunta- ja muun julkisen sektorin osallistujien erikseen raportoitavat palkkakustannukset.

 

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla tarkoitetaan muita kuin todellisiin kustannuksiin perustuvaa mallia. Tulevalla rakennerahastokaudella flat rate ja lump sum -mallit otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti. Satakuntaliiton EU-koordinaattori Jyrki Tomberg on kirjoittanut aiheesta 7.5.2013 hyvän blogikirjoituksen Länsi-Suomen Helmet -portaaliin (www.lshelmet.fi/profiles/blogs/tomberg). Kirjoituksessaan Jyrki tuo esille, millä tavalla uudet yksinkertaistetut kustannusmallit keventävät hallinnon taakkaa.

 

Kirjoittaja: EU-koordinaattori Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus

 

Katselukerrat: 947

Kommentoi

Sinun tulee olla Länsi-Suomen Helmet:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Länsi-Suomen Helmet

Kommentoinut Kati Katajisto 11. kesäkuu 2013 klo 09:56

Erittäin hyödyllistä käytännön tietoa. samalla vinkkejä, mihin asioihin pitää varaurtua, kuten katso-tunnukset!

Kommentoinut Jouni Kytösaari 11. kesäkuu 2013 klo 09:51

Hyvä blogi, sisältää hyvin pureksittua tietoa miten käytännöt helpottuvat tai ainakin miten on tarkoitus asioita helpottaa. Tästä on jännä nähdä kuinka moni uudistus päätyy lopulliseen 2014-järjestelmään. Uskoisin tästä kirjoituksesta olevan hyötyä vanhoille "hankeketuille" ja uudet toimijat voivat aloittaa puhtaalta pöydältä.

Kommentoinut Merja Virkkala 11. kesäkuu 2013 klo 09:37

Konkreettista, selkeää, hyödyllistä tekstiä tulevan ohjelmakauden muuttuvista käytänteistä, vaikkakin voivat vielä muuttua. Kiitos Jouni :)

© 2019   Luonut:   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot