Vastaukset tähän keskusteluun

Permalink Vastannut Titi Tamminen 27. lokakuu 2013 11:01

Hei

Hieman myöhässä tätä kirjoitan, mutta totivoisin että ohjelmassa vielä paintetummin huomioitasiin työikäisen väestön IT-taidot. Taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n aikuistutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen on 16–65-vuotiaiden arjessaan tarvitsema lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito.

 Ohjelma on nimeltään PIAAC (Programme for the International Assessment of Adult Competencies). Siitä käytetään myös nimeä Survey of Adult Skills.

Suomen työikäisestä väestöstä liki kolmannes eli noin miljoona ihmistä osaa varsin heikosti ratkaista ongelmia tietotekniikkaa hyödyntäen.

Ohjelma-asiakirsirjassa on mainittu kyllä nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat, mutta olis hyvä laajentaa tätä hieman laajemmaksi kattamaan työelämässä mukana oleviin, jotka tarvitsevat tukea paremmin selvityäkseen.

Permalink Vastannut Jaana Lepistö 28. lokakuu 2013 22:55

Kommentteja ohjelan yhden TL4 osalta. Toimitin TEM:iöön.

Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020

Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kommentteja yhden toimintalinjan näkökulmasta

2.4 (TL 4) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)

Erityistavoite 9.1

Investointiprioriteetin ja ESR toiminnan indikaattorien perusteella tavoitteena on lisätä koulutettavien määrää.

• Noste aikoina huomattiin, että määrittely vain perustason koulutus rajaa useita ryhmiä toimenpiteiden ulkopuolelle esim. vain ylioppilastutkinnon suorittaneet ja vanhentunut perus/toisen asteen koulutustaso on hyvä huomioida koulutettavien ryhmässä 

ESR-toiminnan indikaattorien perusteella halutaan seurata ohjauspalveluiden asiantuntijoiden osallistumista

• ohjauspalveluiden asiantuntijoita ei ole määritelty kohderyhmäksi, joten näiden asiantuntijoiden osallistuminen rahoitettaviin toimenpiteisiin ei ole tukikelpoista

Painottaisin 9.1 erityistavoitteessakin kehittämistä ja uuden luomista: Tuloksena on kehitetty ja tuotettu….

Erityistavoite 9.2

Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen kehittäminen on rajaus, jota voidaan tulkita rajoitetusti tai väljemmin useista näkökulmista katsoen. Viimeksi mainittu mahdollistaa uuden luomisen paremmin.

Toinen kappale keskittyy aikuiskoulutukseen. Entä muut koulutusmuodot ja -asteet? Onko tämän ohjelmakaudella tavoitteena kehittää vain aikuiskoulutusta?

Mitä tällä kappaleella halutaan taustoittaa?

Aikuiskoulutuksen osallistumisaste on kv-tasolla korkea, mutta koulutus ei vastaa aikuisopiskelijoiden  ja/tai työelämän tarpeisiin 

Jos opiskelijalta kysytään hänen  vastaus liittyy hänen omiin tarpeisiinsa, jos työelämän edustajalta kysytään, hänen vastauksensa  liittyy yrityksen/toimialan tarpeisiin

 

• seurannan/arvioinnin tasolla olisi hyvä koota tietoa kehittämistoiminnassa mukana olevia tahoja (organisaatiot; oppilaitokset, korkeakoulut eriytettynä ja yritykset; toimialaluokitus oleellisempi kuin yrityksen koko – kts nykyohjelman TL 3 seuranta ja arviointi).  Jos nämä tiedot ovat olemassa,

voidaan erillisselvityksellä arvioida kehittymisen ja kohdennuksen onnistuminen.

 

• jos tavoitteena on koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen, on oleellista seurata kehittämistoimien ja kokeilujen lukumäärää, volyymiä ja onnistumisia (jos ei onnistu seurantajärjestelmässä, niin järjestelmässä muulla tavoin)

 

Tuettava toiminta

-          Toimilla kehitetään ja tuetaan joustavia ja yksilöllisiä opinto- ja tutkintopolkuja…, jos halutaan laadullisia, pitkän aikavälin tuloksia.  Jos tavoitellaan määrällisiä, lyhyemmän aikavälin tuloksia tuetaan joustavia ja yksilöllisiä opinto- ja tutkintopolkuja on riittävä.

-          Jos tavoitteena on kehittää nuorisolain mukaista monialaista yhteistyötä ja monialaisen yhteistyön johtamista. Kenen tulisi olla kohderyhmässä mukana?  

-          lisätään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta mm. oppisopimuskoulutuksella (en ymmärrä mitä tällä haetaan?, koulutusmuoto on itsessään koulutuksen ja työelämän yhteistyön prosessi) ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla (tarpeellinen, mutta kehittääkö opiskelijoiden valmiuksien parantaminen varsinaisesti koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta vai opiskelijan työllistymistä?)

• Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus vaatii rakenteellista kehittämistä erityisesti korkeakouluissa, laadullista kehittämistä kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen kehittäminen on erityisen tarpeellista, koska  muutos on niin nopeaa.

 

Kohderyhmät:

-          koulutuksen tarjoajat  > koulutuksenjärjestäjät (ovatko toimenpiteiden kohderyhmää vai tuensaajia?)

-          toimenpiteiden kohderyhmään aiemmin mainittujen lisäksi oppilaitosten henkilöstö, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten henkilöstö, nuoret,

 

Tuensaajat:

-          halutaanko kohdentaa varat tietyille tahoille vai rajata tietyt tahot mahdollisiksi tuen saajiksi

-          tuen saaja on koulutuksenjärjestäjä ei oppilaitos

-          voisi lisätä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset

 

Permalink Vastannut Jaana Lepistö 28. lokakuu 2013 22:57

Hyvä ja perusteltu näkökulma, joka sopisi osaksi aikuiskoulutuksen kehittämistä.